Miten tulla rakennusinsinööriksi

Miten tulla rakennusinsinööriksi

Olipa kyseessä sitten New Yorkin kaupunkisiluetissa näkyvät korkeat pilvenpiirtäjät, tai pikkukaupungin viehättävät talot, on kaikkien rakennusten valmistumiseen tarvittu paljon suunnittelua, rakentamista ja viimeistelyä. Yhtenä osana rakennusten valmistumisessa toimivat rakennusinsinöörit. Mitä kaikkea heidän työhönsä kuuluu, ja minkälaista opiskelua tarvitaan, jotta voi tulla rakennusinsinööriksi? Katsotaanpa hieman mitä tähän oikein liittyy.

Toimenkuva

Taloja rakennettaessa rakennusinsinöörit toimivat hyvinkin monenlaisissa tehtävissä. Keskeisimpiä ovat erilaiset johto- ja suunnittelutehtävät, ja tässä ammatissa tarvitaankin suunnittelu-, johtamis- ja organisointitaitoja, hyvää rakennustekniikan tuntemusta, sekä ongelmanratkaisu- ja ryhmätyötaitoja. Varsin monipuolista siis! Rakennusinsinöörien tehtävänimikkeet vaihtelevat sekä ammatillisen suuntautumisen että kulloisenkin työnantajan mukaan. Nimikkeitä voivat olla esimerkiksi toimistoinsinööri, työmaapäällikkö, rakennesuunnittelija, rakennustarkastaja tai kunnaninsinööri. Rakennesuunnittelija suunnittelee nimensä mukaisesti rakenteet kestämään erilaisia rasituksia, ja työmaainsinööri taas ohjaa ja seuraa työmaan suunnittelua, aikatauluja, laskee tarvittavien materiaalien määrää ja kustannuksia ynnä muuta sellaista. Tyypillistä on että rakennusinsinöörit suunnittelevat perustuksia ja rakenteita ja niiden mitoituksia, toimivat tuotannon rakentamisen organisoinnissa ja johtamisessa, sekä myös rakentamisen taloudellisessa ohjauksessa ja suunnittelemisessa. Ei siis todellakaan ole mitään yksiselitteistä kuvausta rakennusinsinöörin toimenkuvasta.

Koulutus ja työn vaatimukset

Kouluttautua voi opiskelemalla ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa ja suorittamalla tutkinnon nimeltä insinööri (AMK). Aalto-yliopistossa teknillisessä korkeakoulussa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon diplomi-insinööriksi. Voipa tutkinnon suorittaa myös työn ohessa; esimerkiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa tällaista mahdollisuutta. Silloin opinnot suoritetaan aikuisopintoina monimuoto-opetuksena, ja tutkinto voidaan näin suorittaa työn ohessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että opiskelijan edellytetään olevan läsnä lähiopetusjaksoilla, mutta muuten opiskeleminen tapahtuu omatoimisesti itsenäisen opiskelun, verkkotehtävien ja lopputyön merkeissä. Opiskelija pystyy hyvin suunnittelemaan lähiopetuksen osaksi aikataulujaan, sillä lähiopetustunnit voivat olla iltaisin ja viikonloppuisin, tai vaihtoehtoisesti useampana päivänä peräkkäin kerran kuussa.

Kun sitten rakennusinsinööriksi on valmistuttu, on toki työn vaatimuksina aika monenlaisia asioita. Ammatissa on tunnettava rakennustekniikka ja rakennusprosessi kokonaan ja kyettävä yhdistämään menetelmät, teoria ja käytännön kokemus työssään. Myös lainsäädäntö, joka koskee rakentamista, pitää tuntea ja ymmärtää. Koska rakennusinsinöörin ammatissa ollaan vastuussa sekä isoista projekteista, että alaisista, tarvitaan siinä suunnittelu- ja johtamistaitoja, ongelmanratkaisukykyä ja taloudellista ajattelua. On myös oltava sekä itsenäiseen työskentelyyn kykenevä ja oma-aloitteinen, että yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoinen. Tietotekniikan ymmärtäminen ja osaaminen ja kielitaito ovat tarpeen, samoin alan kehityksen jatkuva seuraaminen. Rakennusinsinööri on vastuussa isoista asioista hankkeiden toteuttamisessa ja suurienkin taloudellisten arvioiden teossa: työn vastuullisuus edellyttää siis todella hyvää paineensietokykyä. Kaiken kaikkiaan voi todeta, ettei rakennusinsinöörinä työskenteleminen ole heikkohermoisten hommaa!

Entä rakentamisen tulevaisuus? Visioita on paljonkin, sillä rakentaminen sinällään ei näillä näkymin tule loppumaan aivan heti. Tulevaisuudessa rakentaminen voi, ja oikeastaan sen pitääkin, muuttua paljonkin, koska niin paljon uusia asioita tulee ottaa huomioon. Rakennusala on esimerkiksi yksi tärkeimmistä osatekijöistä ilmastonmuutoksen hillinnässä; peräti 80 % rakennuskannasta vaatii energiaremonttia seuraavan 30 vuoden aikana, ja nyt jos koskaan tarvitaan uudenlaista suunnittelua ja toimimista kohti kestävää rakentamista. Tulevaisuuden sana onkin muuntojoustavuus; kun uusissa ja peruskorjattavissa rakennuksissa saataisiin aikaan hyvä muuntojoustavuus, voitaisiin uudisrakentamista vähentää merkittävässä määrin. Muuntojoustavuus on muunneltavuutta, jolloin tila voidaan muuttaa uuteen tarkoitukseen sopivaksi joitakin rakennustöitä tekemällä, sekä monikäyttöisyyttä, jolloin tilasta saadaan useisiin tarkoituksiin sopiva sellaisenaan esimerkiksi tekemällä kalustemuutoksia. Kaupungistuminen ja väestörakenteen muuttuminen tulevat vaatimaan yhä enemmän kestävän rakentamisen toteutumista; olennaista on saada rakennusten käyttöasteet kohoamaan ja taata rakennuksille pidempi käyttöikä. Tämän kaiken toteuttamiseen tarvitaan uusia näkemyksiä, uusia innovaatioita – ja yhä edelleen rakennusinsinöörejä. Jos siis tähtäät tulevaisuudessa rakennusinsinöörin ammattiin, voit olla varma, että juuri sinun työtäsi arvostetaan ja tarvitaan!

© 2020 Korjausrakentaminen